maanantai 13. toukokuuta 2013

Hei me söpistellään, syyään ja leikitään!



 Ikää nasahti plakkariin sunnuntaina kolme viikkoa eikä pentulaatikon rajaama maailma tahdo enää riittää. Ensimmäinen yllättäjä oli puoli välissä viikkoa ulkona laatikosta ja perjantaina kun tulin töistä oli pari pentua valloittamassa makuuhuonetta. Tänään olisi sitten päivä että maailma avartuu ja joukkue muuttaa olohuoneeseen.









Porukalle on nyt tullut melko reilustikin koko eroa. Keltainen ja minikaulus on hirmuisia mörssäreitä. Tyllerö, valkoinen, punainen, oranssi ja sarvikaulus keskikokoa, sininen ja vihreä porukan pienimpiä. Pentujen osoitettua olevansa alati nälkäisiä aloitin konsultoituani Janea niille kiinteän ruuan torstaina, minit (sininen ja vihreä) saivat tosin jo keskiviikkoiltana pienet maistiaiset.




    
Pennuilla on nyt käynyt myös jo jokusia vieraita. Vanhoja tuttuja sekä uusia tuttavuuksia. Muutamille on jo kodit varmistunut vaikkeikaan vielä ole varsinaisesti yksilövalintoja tehty. Valinnat on tässä kohtaa rajoittuneet karvan mittaan kun joukossa nyt kerran on myös ne pari pinapoikaa ja -tyttö. Pinathan voidaan nykyään siirtää myöhemmin pitkäkarvaisiksi collieiksi jos ne vain täyttävät vaatimukset, tästä aiheesta löytyy lisää Collieyhdistyksen sivuilta. Muutaman viikon päästä aletaan jo olemaan sellaisessa ajassa että pentujen luonne-erot alkavat olla selvillä ja voidaan alkaa miettimään oikeiden pentujen ja kotien yhdistämistä. Varattuna on tällä hetkellä vain lyhytkarvaisia poikia, joten kotia vailla on pari nahkaa ja koko pinajoukkio. Myös se ainoa tyttö.


Nina tunnollisesti edelleen imettää lapsosiaan, mutta homma alkaa näyttää hieman haasteelliselta. Ainakin asennon puolesta, yleensä Nina pyrkii aloittamaan istuvaltaan, mutta kun pennut tekevät rynnäkön se nousee seisomaan ja riiputtaa siinä päätään epämukavan näköisesti. Toisinaan se asettuu nopeasti makuulle ja selkeästi pinnistelee epämukavuusalueella. Pienimpiä koitan nostella välillä erikseen tissille ja silloin Nina makaa pentulaatikon ulkopuolella rentona kyljellään ihan niin kauan kun pennut vain jaksavat imeä. Ruokahalu tyypeillä tuntuu vain kasvavan edelleen eikä pentujen ruokakuppiin eväistä jää paljon mammalle siivottavaa.




  


PS. Blogger taistelee tänään kovasti vastaan ja ulkoasu on sen mukainen...

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Nina on rekattu Suomeen!

Nina on nyt myös rekattu Suomen Kennelliittoon, aloitin prosessin omakoirassa jo joku aika sitten ja paperit sisältävä kirjekuori unohtui autoon pyörimään viime viikkoon saakka. Taisi olla torstai kun vihdoin sain kuoren postiin ja eilen tiistaina tuli ilmoitus että rekisteröinti on maksua vaille. Helppoa ja nopeaa! Nyt ootellaan sitten että terveystulokset vielä päivittyy.

Nina Koiranetissä

Kun Nina lisättiin kantaan niin pääsin aloittamaan myös pentueen rekisteröinnin. Oikein iloinen ylläri oli että Eskon sukutaulu täydentyi samalla kun tallensin pentujen isän, Retin, sukua. Nyt siellä VIHDOIN näkyy myös Otto joka tulee kertaantumaan yhdistettynä suomalaisiin nahkoihin!

Esko Koiranetissä

lauantai 4. toukokuuta 2013

Onks tukka hyvin? Näkyyks kello?

Nähtävästi porukassa on myös pitkätukkaisemmiksi kasvavia tyyppejä. Kuvista valkoinen ja keltainen poika sekä se porukan ainoa tyttö näyttäisivät kasvattavan liuhuletit!

Kotia vailla siis myös pari pinapentua!

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

pennut 10pv / puppies 10 days

 Pentuset esittäytyvät:


minikaulus

oranssi


punainen


sarvikaulus

sininen

 
tyttö

valkoinen

keltainen

vihreä

Kaikilla on silmät jo hieman auki ja kovasti koitetaan keräillä jalkoja vatsan alle menoa vauhdittamaan.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

pennut 2 päivää


Lauantai-iltana Nina oli jo hieman levoton, petaili ja läähätteli lähes koko yön. Ensimmäinen pentu syntyi heti yhden jälkeen ja seuraavan 4,5 tunnin aikana saatiin saldoksi yhdeksän:

1. 13.06 poika 440g
2. 13.14 poika 390g
3. 14.27 poika 420g
4. 14.42 poika 390g
5. 15.02 poika 350g
6. 15.44 poika 370g
7. 16.15 poika 400g
8. 17.03 poika 340g
9. 17.30 tyttö 340g


Synnytys oli mutkaton ja näin seuraavan parin päivän kokemuksella voin todeta että Nina hoitaa pentuja mallikkaasti. Ninan ruokahalu on kohdallaan, mutta se voisi juoda enemmän. Tätä tehostaakseni Ninalla on ollut pari kertaa päivässä pentulootaan tarjoilu piimällä maustettua vettä. Ensimmäisenä iltana ja seuraavana aamuna Ninan joutui "pakottamaan" hihnan kanssa ulos, mutta tänään se on jo itse pyytänyt muutaman kerran ulos. Nina söi lähes kaikki jälkeiset ja hämmästyksekseni sen vatsa tuntuu kestäneen kohtuullisen hyvin. Jälkivuoto on hiipunut koko ajan ja Ninan vointi pysynyt hyvänä, ihastuttavaa on ollut huomata ettei se paljastunut kuihtuneeksi synnytyksen mukana kadonneiden muotojen jälkeen. Ensikertalaisena emän voimakas läähättäminen pentulaatikossa on hieman yllättänyt, mutta sekin oikeasti kuuluu asiaan. Muutamia tuttuja on jo käynyt pentulaatikon laidalla ihastelemassa ja näihin Nina on suhtautunut ystävällisesti, mutta tarkkaavaisesti. 

Keke ja Esko olivat seota sukkiinsa ensimmäisenä iltana, ihan ystävällisesti kylläkin, kavereilla oli suuria tuskia pysyä portin oikealla puolen ja oven ollessa suljettuna oli sen takana vartio. Pennut ovat kaksikon mielestä edelleen äärettömän mielenkiintoisia, mutta suurin innostus on jo tasaantunut. Muutama viikko ja katsotaan josko niitä uskaltaisi päästää tekemään tuttavuutta pentuihin aidan takaa. Nina on suhtautunut muun lauman mielenkiintoon pentuja kohtaan hyvin rauhallisesti.

tyttö
Pennut punnittiin tänään uudemman kerran kehityksen seuraamiseksi. Muutamalla pennulla oli paino hieman pudonnut ja suurin pentu napautti vaakaan lukemaksi 500g. Poikien tunnistamisen helpottamiseksi ne saivat myös "korvamerkit", tipan eri väristä kynsilakkaa korvanlehteensä. Pari pojista on helposti tunnistettavissa, mutta loput tunnetaan nyt väreillä.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Keksun LT 14.4.2013

Lempäälä 14.4.2013 - Irene Puputti ja Marco Vuorisalo.

Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1, pieni
Taisteluhalu -1, pieni
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +3, vilkas
Pehmeys +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, luoksepäästävä hyväntahtoinen ja avoin
+140p laukausvarma

Keppuli oli hyvin oma itsensä läpi testin. Pimeässä Keke liikkui lähes koko ajan, määränpää oli vain kateissa.




...jostain syystä tän julkaseminen oli jäänyt. Parempi kuitenkin myöhään kun ei milloinkaan!