Eskolle CACIB Porista ja kesänviettoa mökillä

Ja mitäs sitte?

Hupi Ninanpoika Kangasniemi on ahkeroinut tässä kevään ja kesän mittaan totellen rallytokosta pari alokkaan hyväksyttä ja näytellyt muutaman erinomaisen ja Oulusta varasertinkin verran. Oulun näytelmästä löytyy jopa muutama kuva (http://nahka.kuvat.fi/kuvat/Oulu+KV+11.7.2015/), niistä kiitos Annina Eskolalle.

Eskon nuorimmaiset Judy's Magicianilta muuttivatpa nekin jo omiin koteihinsa. Pari kertaa ehdin naperoita käydä katsomassa ja oli ne hauskoja tyyppejä! Täysi kymppi touhukkaita termiittejä. Onnea tyypeille omiin koteihin, antakaahan kuulua itsestänne tähänkin suuntaan! Viisi viikkoisista ja nuoremmistakin löytyy kuvia täältä.

Hupin veikka Pörrö Ninapoika Luukkainen on tätä nykyä pitkävillainen lassie. Pörröinen oli samassa jalostustarkissa Eskon ja Kekkulin kanssa Akaassa toukokuun puolivälissä. 

Viime aikojen tekemiset voitaisiin tiivistää Eskon pariin kiekkaan lampailla ja lomailuun. Mun vetäessä alkeistottista Vaivialla on omat päässeet muutamaan kertaan demoamaan jotain. Molemmat osallistuneet paikallaoloihin, Kekkuli on käynyt näyttämässä kiertoja ja mainioita stoppeja, Esko puolestaan havainnollisti viime tiistaina seuraamista palkan ollessa vasemmassa kädessä alhaalla - toimi! Ennakkona kurssilaisille kerroin että Esko ei taida muistaa koko hommaa, mutta mitä vielä Ee oli ihan pro. Pitäis ehkä treenata useammin. On ne tuosta kurssin vedosta saadulla motivaation rippeellä päässyt jokusen kerran tottistaan tuohon kotipihaankin. Ihan irtonaisina koko lauman kesken maahanmenoja ja perusasentoja, Nina osallistui myös ekan kerran maahanmenoihin! Ei sillä että sitä olisi ennenkään estetty, mutta tällä kertaa se painui maahan muun porukan mukana. Aiemmin se on lähinnä höntsäillyt seuroissa. Een kanssa on myös koitettu vähän lelulla palkkaamista, tällä hetkellä Esko leikkii taas ihan kivasti mun kanssa mutta en uskalla paljon veivata ettei taas olla solmussa... Esko on myös alkanut tuomaan mulle leluja käteen. Noudolla on siis vielä toivoa. Ja sitten Gee... Se kiihtyy nollasta sataan alta silmäniskun. Meillä on hieman haasteita edelleen tuossa mielentilan säätelyssä. Epävarmana se ei vaan pysty ja aina en osaa sitä pitää hyvissä fiiliksissä. 

Viikonloput tästä kuukausi eteenpäin näyttää hyvin koiratäyteisiltä. Tulevana lauantaina jälkikokeessa talkoilua, seuraavana viikonloppuna pe-su Aktiivicollieiden luonnetestiä, 1.8. Porin KV Eskon kanssa ja seuraavana perjantaina lähdetään Itä-Suomen turneelle eli 8.-9.8. Joensuun näyttelyt ja seuraavana viikonloppuna Kotka KV ja lassie-erkkari - näiden välissä lomailua jossain kahden kaupungin välillä.

Esko jalostustarkastus 14.5.2015 Akaa / Mari Palgi

Ikä 3v 3kk

Mitat
säkäkorkeus 59,5 cm
rungon pituus 61 cm
rinnan syvyys 27,5 cm
rinnan leveys 13 cm
korkeus/pituus 0,98

1. Koko – 1c) yli keskikoon 59,5-61cm
2. Korkeus/pituus – 0,95
3. Rakennetyyppi – 1a) keskivahva
4. Sukupuolileima – 1a) voimakas
5. Kivekset – 2b) erikokoiset
6. Purenta – 1a) leikkaava ja täydellinen
7. Hampaat – 1a) täysi hampaisto
8. Pigmentti – 1a) tumma
9. Pään kiila – 2b) melko voimakas, 2c) hieman syvä kallo (merkitty 1bc)
10. Otsapenger – 1a) moitteeton
11. Kallo – 1a) litteä
12. Kuono – 1a) hyvin pyöristynyt ja sileä, 1b) vahva
13. Huulet – 1a) tiiviit
14. Alaleuka – 1a) sopiva, 1c) voimakas
15. Silmät – 1b) keskiruskeat, 1c) keskikokoiset, 2b) hieman pyöreät
16. Korvat – 1a) 1/3 taittuneet, 1b) oikea-asentoiset, 1c) keskikokoiset
17. Kaula – 1a) oikeanpituinen, 1b) hyväasentoinen
18. Ylälinja – 1a) ryhdikäs, 1b) kiinteä ja lihaksikas, 1c) aavistuksen kaareva kohti lannetta
19. Selkä – 2a) lyhyt
20. Lanne – 1a) lihaksikas ja pyöreä, 1b) sopiva pituus
21. Lantio – 1a) sopiva pituus ja kulma, huom. lyhyehkö
22. Häntä – 1a) pitkä, 1c) alas kiinnittynyt
23. Kulmaukset – 2a) riittävät ja tasapainossa
24. Etuosa – 1a) viisto lapa, 2a) pysty olkavarsi, 2c) riittävä eturinta
25. Eturaajat – 1a) suorat, 1b) lihaksikkaat, 1c) sopivan viistot välikämmenet
26. Rintakehä – 1a) hyvin kehittynyt, 1b) syvyys sopiva
27. Vatsalinja – 1a) normaali
28. Takaosa – 1d) sääri ja reisi samanpituiset, 2b) riittävästi kulmautunut
29. Takaraajat – 1b) riittävän matalat kintereet, 1c) sopiva leveys
30. Käpälät – 1a) tiiviit, 1b) soikeat
31. Liikunta sivusta – 1b) vaivaton, 1c) keskipitkä askel, 2d) riittävä työntö
32. Liikunta edestä – 2c) huolimaton, löysä
33. Liikunta takaa – 1a) hyvä
34. Luonne – 1a) ystävällinen, 1b) itsevarma ja arvokas, c) iloinen ja vilkas
35. Yleiskunto – 1a) lihaksikas ja jäntevä
36. Turkki – 1a) runkoa myötäilevä, 1b) sopiva, 1c) karkea
37. Turkin väri – 2a) rusehtava/harmahtava musta

Keke jalostustarkastus 14.5.2015 Akaa / Mari Palgi

Ikä 5v 2kk

Mitat
säkäkorkeus 57 cm
rungon pituus 60 cm
rinnan syvyys 28 cm
rinnan leveys 15 cm
korkeus/pituus 0,95

1. Koko: - 2b) suuri
2. Korkeus/pituus – 0,95
3. Rakennetyyppi: - 1a) keskivahva
4. Sukupuolileima: - 2b) selvä
5. Kivekset –
6. Purenta: -  0a) yläpurenta, 0d) kulmahampaat työntyvät ikeniin (tehty pulpa-amputaatio)
7. Hampaat: - 1a) täysi hampaisto, 1b) hampaat isot ja valkoiset
8. Pigmentti: - 1a) tumma
9. Pään kiila: - 1a) hyvä
10. Otsapenger: - 2a) hieman pitkä
11. Kallo: - 1a) litteä
12. Kuono: - 1a) hyvin pyöristynyt ja sileä, vahva
13. Huulet: - 1a) tiiviit
14. Alaleuka: - 3a) kapea, 3b) lyhyt
15. Silmät: - 1c) keskikokoiset, 1d) vinoasentoiset, 2a) hieman vaaleat
16. Korvat: - 1a) 1/3 taittuneet, 1b) oikea asentoiset 
17. Kaula: - 1a) oikeanpituinen, 1b) hyväasentoinen, 1c) hyvä kaulan kaari
18. Ylälinja: - 1a) ryhdikäs, 1b) kiinteä ja lihaksikas, 1c) aavistuksen kaareva kohti lannetta
19. Selkä: - 1a) keskipitkä
20. Lanne: - 1a) lihaksikas ja pyöreä, 1b) sopiva pituus
21. Lantio: - 1a) sopiva pituus ja kulma, 1b) leveä ja lihaksikas
22. Häntä: - 1a) pitkä, 1c) alas kiinnittynyt
23. Kulmaukset: - 1a) hyvin kulmautunut, 1b) tasapainoisesti kulmautunut
24. Etuosa: - 1a) viisto lapa, 1b) hyvä eturinta, 1c) sopiva lapakulma
25. Eturaajat: - 1a) suorat, 1b) lihaksikkaat, 1c) sopivan viistot välikämmenet
26. Rintakehä: - 1a) hyvin kehittynyt, 1b) syvyys sopiva
27. Vatsalinja: - 1a) normaali
28. Takaosa: - 1a) lihaksikas, 1b) leveä, 1c) sopivasti kulmautunut, 1d) sääri ja reisi samanpituiset
29. Takaraajat: - 1a) matalat kintereet, 1b) riittävän matalat kintereet, 1c) sopiva leveys
30. Käpälät: - 1a) tiiviit, 1b) soikeat
31. Liikunta sivusta: - 1a) maatapeittävä, 1b) vaivaton, 1d) pitkä askel, 1e) hyvä työntö
32. Liikunta edestä: - 1a) hyvä
33. Liikunta takaa: - 1a) hyvä
34. Luonne: - 1a) ystävällinen, 1c) iloinen ja vilkas
35. Yleiskunto: - 1a) lihaksikas ja jäntevä
36. Turkki: - 1a) runkoa myötäilevä, 1c) karkea, 2a) avonainen, vaihtumassa
37. Turkinväri: - 1a) hyvä

Oli ja meni

Meinaan Ninan pentuloma. 2,5kk se suurinpiirtein kesti ja matami palasi kotiinsa ihan kuin ei olisi poissa ollutkaan. Vähän jänskätti että miten mahtaa käydä kotikissa-Pulkkisen kanssa kun mammaloman talouden kissa olisi pitänyt niitata keinoja kaihtamatta... Kuuleman mukaan lempeä mammakoira lähes lentänyt kissaa jahdatessaan ja hieman hämmästykseksi ei oman kodin kissan status "kalustoon kuuluvana" ollut muuttunut miksikään. Minä ja Pulkkinen ollaan toki äärettömän iloisia tästä asiasta. Tällä hetkellä mama kasvattelee karvaa ja kerää kadotettuja lihojaan takaisin, se kun on taas antanut kaikkensa eli kalju ja kuikelo. Suunnitelmissa on steriloida Nina kun aika on sopiva, juoksuinen Nina ei ole asia jota haluan enää kokea...

Mitäs muuten kuuluu? No, Esko on pyörähtänyt muutamat näyttelyt tässä keväällä saaden eriä ja sa:ta luokkasijoituksin kaikista, paras sijoitus on ollut PU2 ja vara-cacib. Cacibeja toivotaan eli vain inteissä ollaan käyty. Suunnitelmissa on molemmat erkkarit tälle vuotta eli 28.6. Luumäellä sekä 16.8. Kotkassa, näiden lisäksi sitten koitetaan käydä noissa inteissä josko sieltä vaikka joskus napsahtaisi pari cacibia. Ulkomaan reissuja ei oo suunnitelmissa. Arvostelujakin olisi päivitettävänä kun vain saisi aikaiseksi.

Gee on hyvässä tikissä terveyden suhteen just nyt. Lueskelin jokin aika sitten jonkin blogikirjoituksen koiran stressistä näiden immuuniperäisten sairauksien laukaisijana ja olen koittanut miettiä millaista meillä oli ja mitä tapahtui ennen Keksun sairastumista. Keke steriloitiin joulukuussa 2013 ja jo muutaman päivän päästä oli ensimmäiset oireet, joita ei toki perianaalifisteliaksi tunnistettu. Stressitekijöitä tuota edeltävään vuoteen riittää. Joulukuussa 2012 kiistattoman laumanjohtajan ja tukipilarin, Viljon, poistuminen ja melkein heti perään toinen Keksun elämän tukipilari, Iitu. Tässä välissä taas laumaan tuli kantavana Nina, joka varmasti sekoitti pakkaa. Iitun poismenon jälkeen tuli pennut. Mistä näitä tietää mutta mahdollisuuksien pyörittely nyt vain kuuluu mun luonteeseen.

Keppu ja Ee on jonkin verran tottistelleet. Meillä on ollut hauskaa! Jos fiiliksen saa pysymään ja Gee pysyy terveenä voitaisiin vaikka käydä BH ja joku tokokoe. Se on äärettömän kiva harrastuskaveri kun vaan tehdään sopivassa mielentilassa ja muistan olla reilu. Mitä Eskoon tulee niin nyt tuntuu taas luistavan hyvin. Ee on pinkeenä kun pääsee tekemään ja tekee hyvällä ilmeellä. Hajut on haasteena, nenä vie ja kovasti ei voi torua, tavoitteena on ollut tehdä kotipihassa pienessä häiriössä haastavampia ja toistaiseksi kentällä käyty vain leikkimässä ja tekemässä perusasentoja. Toisinaan lelut tulee jo iloisesti käteen saakka joten voitaisiin kuvitella palaavamme miettimään noutojuttuja. Oon jotenkin kovin ihastunut ajatukseen koirasta jota voisi palkata narupallolla, tää on varmaan jotain Viljon peruja kun sille nuo nartsat oli parasta. Tekniikkaa Epen kanssa on koitettu tehdä sisällä ruualla peilin edessä ja sekin on ollut Een mielestä niin tosi tosi kivaa. Ite kun muistais että tätä sen niin kuin pitäis olla - huisin hauskaa yhdessä onnistumista! Mulla nyt vaan sattuu oleen käsissä kaksi koiraa joita pitäisi viedä ilolla ja onnistumisilla eteenpäin, niillä eväillä pitäisi vaan oppia pelaamaan mitä on.

Hupi kävi menneenä sunnuntaina MH-kuvauksessa ollen alusta loppuun saakka melkoisen rento avoin ja sosiaalinen jäppinen. Aggressiota tai puolustusta ei Hupista saatu esiin ja hyvä niin, mukavampi näin niin Katin työkaverina kuin ihan lemmikkinäkin. Kokonaisuutena Hupissa oli aika paljon samaa kuin Eskossa, ei kovinkaan suuria reaktioita ja hyväntahtoisen avoin. Ampumiseen Hupi reagoi pysähtymällä kuin toteamaan että "jaahas kuului ääni", jonka jälkeen se jatkoi niin kuin mitään ei olisi ollutkaan. Kuvausta ennen Hupille oli kerran ammuttu ja se oli reagoinut samoin.

Virallista

Siinä se nyt sitten olisi virallisesti julkisena Ninan pentusuunnitelmat. Mahdolliset pennut syntyvät Nurmijärvellä Katin ja Mikun hoivissa ja tulevat myös heidän kennelnimelleen, mä vaan annan Ninan jalostuslainaan. 

Toivotaan todellakin että niitä pentusia saadaan koska Remu alkaa jo olla ikämies näissä hommissa ekakertalaisena ja EHDOTTOMASTI ansaitsisi mahdollisuuden jättää itseään jälkipolville. Nahkoissa on pari muutakin urosta joiden jääminen jalostuksen ulkopuolelle on mulle ensinnäkin harmitus ja toisekseen hämmästys, rotuisekseen tunnistettavia uroksia joilla on koulutusnäyttöä mutta ei jälkeläisiä! Toivotaan että tältä listalta saisivat kaikki mahdollisuuden ja myös sitä jälkeläisnäyttöä, mutta tässä on ainakin Remulla mahdollisuus. 

Remu on muutamien koulutusten ja kokeiden kautta tuttu koira ja siskonsa Saimi samaten. Mainioita tyyppejä. Saimi jos olisi joskus lisääntynyt olisin varmaan ollut pentujonossa... Ja jos elämäntilanne olisi toinen, olisin varmaan jonossa tähänkin pentueeseen. Ihan vaan sen takia että mä pidän niiden tavasta tehdä töitä. Ohjaajillaan on varmasti antaa syväluotaavammat selvitykset siitä mitä se todella on, mutta näillä kahdella on halua ja menoa. Saimi on varmistanut paikkansa mun yhtenä suosikkinahkana olemalla vain kertakaikkisen porsas! 

Mitä sieltä sitten voisi olla odotettavissa... Mun mielestä. Toimeliaita ja touhukkaita nahkalassieita ainakin. Jonkinasteista letkeää elämänasennetta ja itsenäisyyttä. Voipa ne olla ihan sieviäkin, mutta todennäköisesti kehittyvät kohtuu hitaasti. Uskaltaisin myös toivoa kaunista, kevyttä ja vaivatonta liikuntaa joka näiltä Ninan aiemmiltakin tuntuu löytyvän. Se ei ehkä maailman tehokkaimmalta ja ponnekkaimmalta näytä, mutta ei tarvita mielikuvitusta uskomaan että sitä voisi jatkaa koko päivän. Uskoisin että pennuista voisi hyvin olla harrastuskavereiksikin sellaisilla ohjaajilla jotka eivät odota saavansa tuloksia isänperintönä. Tulokset kun eivät periydy, ne on ne ominaisuudet joita ohjaaja on osannut hyödyntää jotka voivat periytyä. Kaiken kaikkiaan uskoisin tämän yhdistelmän tuottavan mukavia koiraystäviä perheenjäseniksi.

Nina on näin parin vuoden yhteiselon myötä osoittanut aika ihastuttavaa itsevarmuutta, sen maailmaa ei mun mielenliikkeeni paljon ohjaile. Siinä missä muita alkaa hirvittää mun kiukku, Nina istua tapittaa yhtä lempeänä kuin aina. Nina on hyvin ystävällinen perusluonteeltaan ihmisiä kohtaan, sen tavaramerkki on istua tuijottaen muikistellen ja heiluttaa häntää niin että koko pylly pyyhkii maata tai sitten vain vienosti hännänpäätä. Taisteluleikkiä Nina ei edelleenkään osaa, eikä siihen ole suuremmin panostettukaan, itsekseen se mälvää ja peuhaa pehmolelujen kanssa. Sellaista "oikeaa" saalisviettiä siinä tuntuu olevan, oikealla tarkoitan tässä sitä jonka päämääränä on saada saaliseläin kiinni ja tappaa. Kaippa sitä voisi riistaviettisyydeksikin kutsua, mutta Ninalla se vaatii näköärsykkeen ja sitten onkin ihan sama mitä kevätjuhlaliikkeitä ja äänenavauksia mä suoritan. Sinne meni ja toivottavasti tulee pian takaisin. Moni Ninan piirteistä tuntuu olleen jonkin verran myös perinnöllinen ainakin näillä Suomessa asustavilla... Tyypit eivät suuremmin stressiä ota ohjaajistaan ja ovat perusolemukseltaan ystävällisen tasaisia. Lapset tosin tuntuvat perineen reippaasti vilkkautta australialaiselta isältään ja sillä osastolla varmaankin näkyy myös tulevissa pennuissa isän merkitys. 

Kaikki tiedustelut pennuista Kati/Miku, sähköpostitse finalfantasys@luukku.com tai puhelimitse 0415454722. Mä vastailen kyllä erittäin mielelläni tiedusteluihin Ninasta, mutta pennut tulee Kangasniemille joten kaikki viestintä kulkee sitä kautta.

 

Saimi tokoleirillä 2007 ja 2008

Yllä olevissa kuvissa, neljä ensimmäistä Remu ja loput Remun sisko Saimi.

On meillä muutakin kohta virallista uutta tietoa jaettavaksi. Esko kävi tuhlaamassa mun veronpalautuksia päiväkänneihin ja otti viralliset selkäkuvat. Nyt odotellaan SKL:n lausuntoa. Esko on kuvattu vuotiaana kauttaaltaan terveeksi Ventelässä, joten yllätyksiä en odottanut selviävän tällä käynnillä, mutta SKL:n lausuntokierroksen suhteen olen hyvin avoimin mielin. Jos jotakuta kiinnostaa mitä tällainen ilo mahtaisi maksaa niin Tampereen seutuvilla Eläinklinikka Oivassa alle 25kg koiralle sai hintaan 177,45€ (kuvauksen osuus loppulaskusta, ei poliklinikkamaksua muun toimenpiteen yhteydessä). Oltiin ekaa kertaa ko. klinikan asiakkaina ja saatiin hyvää palvelua kahdeltakin eri eläinlääkäriltä. Eskon kuvaukseen käytettiin aikaa ja sain nähdä kuvat kera eläinlääkärin selostuksen. Kummatkin eläinlääkärit käsittelivät koiria nätisti ja olivat asiakkaalle miellyttäviä.

Kuten ehkä rivien välistä voi todeta reissussa oli mukana myös toinen potilas. Se meidän talouden tosipotilas eli Keke. Tällä kertaa kuitenkin ihan rutiinitarkastuksessa hampaiden suhteen. Jos joku lukija ei muista tai ole kuullut niin Kekellä on molemmat alakulmahampaat operoitu nuorena melko hävyttömän yläpurennan tuoman hampaiden virheasennon vuoksi. Hienolta nimeltään ko. operaation on pulpa-amputaatio. Tuon operaation onnistumista pitää seurata vuosittain ja tunnustan tässä julkisesti että olen ollut huono koiranomistaja ja viime vuonna Gee ei käynyt tarkastuksessa ollenkaan. Sain onneksi synninpäästön tuosta laiminlyönnistä siinä mielessä että hampaat on kunnossa. Paikat on tiiviit eikä merkkejä tulehduksesta! Hampaat saivat uudet pinnoitteet ja taas mennään vuosi eteenpäin. Noita hammashommia ei ihan joka eläinlääkäri tee ja sillä perusteella Oiva meille tällä kertaa valikoituikin kun sieltä löytyy hammasosaamista. Noin muutoin ollaan seesteisessä vaiheessa Keksun vaivojen suhteen. Toivotaan että tilanne jatkuu tällaisena vielä pitkään. Sen verran täytyy Keksusta vielä sanoa että on se muru. Ihan uskomattoman persoonallinen ja rakas otus. Ehkä vähän lellikkikin tässä taloudessa, mutta eikö ne vaikeimmat lapset aina?


EDIT. Ja Esko sai selästään puhtaat paperit! 

Terveyttä ja pitkää ikää

Tärkeimmät kuulumiset sitten viime päivityksen on varmaankin lasten terveystulokset. Pörrön lonkka- ja kyynärlausunto: aata ja nollaa! Pörrö on siis matkalla kohti rekisteröimistä pitkäkarvaiseksi. Samalla tiellä on myös sisko Timtam tuloksilla B/A ja 0! Selkälausuntoa vielä odotellaan, muttei siellä kuvanneen mielestä mitään erikoista ollut. Hupilla ei tukka riitä pitkävillaksi vaikka terveen paperit onkin saanut: aata ja nollaa sekä bonuksena selkälausunto LTV0! 4/9 on nyt käynyt kuvilla virallisesti ja lisäksi Dingo jolla lonkka/kyynärpää-osasto on myös kunnossa, mutta löydöksenä se vinolantio ja 8 lannenikamaa. Dingon kuvia on tihrusteltu Feispuukissa porukalla ja epäillään sen 8 lannenikamaa olevan mahdollisesti viimeisestä rintanikamasta puuttuva kylkiluupari, ehkä tähänkin saadaan joskus virallinen lausunto. Ei kuitenkaan ole järkeä viedä Dingoa kuville, kun sen kohdalla allergian/atopian vuoksi on muutakin rahanmenoa riittävästi ja se on kertaalleen, vaikkakin alaikäisenä, kuvattu.


Eskon valiovahvistuskin tuli aikanaan ja MV-näyttelystä se kävi pokkaamassa valioluokasta EH:n. Ee ei ollut tarpeeksi urosmainen. Open Show päädyttiin jättämään väliin kun kolmesta ilmoitetusta vain yksi, se jota näyttelyt ei voisi vähempää kiinnostaa, olisi ollut kunnossa. MV-näyttelyä edeltävällä viikolla oltiin mökillä ja Esko ui ahkeraan, niin ahkeraan että hankki hotspotin. Niinpä se kehässä esiintyi karvat kaulalta ajeltuna. Esko ja Keke myös pudottivat turkkinsa keskellä kesähelteitä niin siellä MV-kehässä esiintyminen meni myös uikkareita vastaavassa karvapeitteessä... Eskon seuraava näyttely on vasta maaliskuussa Lahdessa.



Kekellä on tänä kesänä todettu perianaalifistelia, jonka kanssa taistellaan jatkuvasti. Pääasiassa Keke ei omasta mielestään ole kipeä, mutta hoitona käytetty Atopica sai sen oksentamaan yhden yön aivan holtittomasti ja mukavasti juuri niin että itse olin Inarissa ja äiti koiravahtina. Vaihtoehtoinen hoitomuoto Protopic-voiteella ei enää tuota haluttua tulosta ja Keke joutuikin aloittamaan Atopican uudestaan. Muita hoitokeinoja kun ei ole tiedossa... Atopican sivutuotteena saatiin naama täyteen syyliä ja ilmeisesti jokusia myös hengistysteiden tukkeeksi koska hengitys muuttui tukkoiseksi ja koira väsyneeksi. Atopicasta jouduttiin toisella kierroksella luopumaan reilun kahden kuukauden jälkeen näiden haittavaikutusten vuoksi. Syylien lisäksi sillä on hiiva korvassa... Nyt hoidellaan haittavaikutuksia kuntoon ja koitetaan olla murehtimatta sen enempää. Mun ajatus eläintenpidossa on että niin kauan yritetään kun elämä on elämisen arvoista, mutta jos siitä tulee hankalaa eikä koira voi elää täysipainoista koiran elämää tehden sitä mitä se rakastaa ei sen elämä ole enää elämisen arvoista. Tässä kohtaa on vain äärettömän hankalaa vetää rajaa. Ongelmahan on ylimääräiset reiät takapuolessa jotka, tässä tapauksessa, eivät pääsääntöisesti haittaa koiran elämää. Gee on ja elää normaalisti ja fistelit vaivaavat sen menoa vain kun uusi reikä puhkeaa. Onko kuitenkaan oikein elää näin? Onko oikein pitää koira oireettomana lääkityksellä jonka myötä tulee muita hoitoa vaativia vaivoja? Haaveena oli että Atopicalla saadaan akuuttitilanne rauhoittumaan ja ylläpitoon riittää vain tuo Protopic. Toistaiseksi nyt katsellaan miltä elämä alkaa näyttää tämän sairauden kanssa.

Nina on terve ja murheeton. Kuun vaihteessa olisi odotettavissa juoksu ja merkeistä päätellen frouva on aikeissa olla täsmällinen. Ninan olisi tarkoitus lähteä tästä juoksusta miehelään ja pyöräyttää pennut. Ei, mä en aio edelleenkään kasvattaa. Nää suunnitelmat Ninan varalle ei oo mun suunnitelmia, mutta ovat erittäin houkuttelevia... Näistä lisää kun kasvattaja suunnitelmat julkaisee.