Vuoden 2013 mukana on tullut paljon uutta. Viljon aika tuli täyteen menneen vuoden loppu metreillä. Vaikka koiralauma on jo nähtävästi löytänyt järjestyksensä on mun sydämessä silti suuri aukko. Nähtäväksi jää kuinka kauan sen arpeutumiseen menee. Viljon lähdettyä tuntui entistä hankalammalta päivittää kotisivuja, joten kotisivut tulivat tiensä päähän ja koitti blogi-muotoisen tiedotuskanavan aika.
Vuosi 2013 on alkanut pääosin mukavissa merkeissä, varjoista vastaa Irmeli-mummikoiran pitkään jatkuneen ontuilun paljastuminen nivelrikoksi oikeassa kyynärpäässä. Mummilla pää menisi vielä miljoonaa mutta jalka ei menossa mukana pysy. Kurjaa. Tänään oli viimeinen Cartrophen-pistos neljän kerran setistä, kovin optimistiselta ei näytä. Kipulääkityksellä on parempi, mutta kuinka pitkään voi kipulääkitystä jatkaa?
Mukavista osuuksista on vastannut Australian tuliainen Esko muutamalla näyttelykäynnillään. Lahdessa Antti Nieminen piti Eskosta ERI2 SA PU3 VASERT verran ja Turustakin collietuomarilta, Tomas Rohlin, lohkesi ERI4 sija. Eskotti on näpsäkkä näyttelyissä kävijä, ei turhia tohinoita vaan toimii kuin junan vessa.
Ja Keksu. Kepsun kanssa tottistellaan hissuksiin opiskellen purkkipalkkaa, keräämällä kierroksia ja opettelemalla suuntaamaan niitä haluttuun toimintaan. Videolta tarkastellaan miten typerä on ohjaaja ja koira pätevä. Jos kevään/kesän mittaan alkaa tuntua tottis hyvältä ja maastot pelittää Ketsu voi jopa päästä kokeisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti